Päivitetty 9.11.2013: IPCC on vuodesta 1990 laatinut viisi ilmastoa koskevaa arviointiraporttia. Viimeisin on osittain valmistunut 2013 loppuvuodesta. Joka kerta uhkakuvat ovat kasvaneet ja tietokonesimuloinneilla on päädytty julkilausumaan, että on erittäin todennäköistä, että ihminen on lämpötilan nousun aiheuttaja.
Vaikka tätä väitettä on tiedemiespiireissä entistä voimakkaammin ruvettu kyseenalaistamaan, niin poliittinen johto ympäristöaktivistien, aiemman hallituksen ilmastovastaavan Oras Tynkkysen ja hänen valvomansa www.ilmasto.org’n painostuksesta, pitää kiinni omaksumastaan linjasta – ex-pääministeri Vanhasen suulla ”ilmastonmuutoksen vähättely on lopetettava heti”. Ilmatieteenlaitos vuorostaan esittää, että ilmastotiede on tutkijoiden hallussa, eivätkä lisätutukimukset tuo sanottavaa uutta. Järjen käyttö on lopetettu ja Suomi tekee kuten EU:n byrokraatit käskevät.
Ilmasto on luonnostaan muuttuva 
Ehkä kuvaavin esimerkki tästä hihhuloinnista on hehkulamppujen kieltäminen. Hei, haloo…, jos sähkölämmitteisessä talossa on esim 8 kpl 60-wattisia lamppuja niin ymmärtääkseni kyseiset lamput tuottavat valon lisäksi lämpöä jotakuinkin samalla teholla.., eli 480 watin edestä. Lamppujen poistaminen/vaihtaminen aiheuttaa siis sen, että pattereiden tehot nousevat samassa suhteessa! Vai ostetaanko paksummat villatakit ja vaihdetaan reinot huopikkaisiin..??
Ne ajavat nyt ledivalaistusta joka paikkaan. Okei, ledit on ihan hyviä monessa käytössä, mut eivät läheskään kaikessa! Vaikka valo on voimakastakin parhaimmillaan, se on jollain tavalla kylmää. En nyt äkkiseltään varsinkaan kaamosajalle huolisi ledivaloja, ainakaan olohuoneeseen!
Ja ajatellaas nyt tota sähkönkulutusta. Jos hehkulamut lähtee ja talossa on pelkkä sähkölämmitys niin sähkönkulutus kai pysyy suurinpiirtein samana. Mut nyt on vielä pimeää! Pannaan sitten ne ledit sinne valoa antamaan (käsittääkseni eivät tuota lämpöä ollenkaan.. tai ainakaan sillä teholla jonka ne kuluttavat)! Kävisikö ehkä kuitenkin niin, että talossa sähkönkulutus nousisi sen verran mitä nuo ledit kuluttaa…. ei montaakymmentä wattia, mutta jos lasketaan taas kerran kaikki Suomen taloudet ja teollisuus- ja kauppahallit mukaan, niin helposti siitä tulee yhden kaupungin verran kulutusta lisää!
Tosin, aina kun yksi paperitehdas loppuu, häipyy yhden ison kaupungin verran kulutusta. Miksi olla siis huolissaan joistain hehkulampuista?? Itse aion niitä ainakin hakea ostoskärrillisen, ennen kuin ne kerkeää ne kieltää…!
Eikä jollain hiilidioksidilla ole mitään tekemistä ilmaston lämpiämisen kanssa! Katsokaa tonne aurinkoon… Mut älkää paljain silmin… 😛 😉
By: Jarski on 21 joulukuun, 2008
at 8:35
Jarski, minäkään en aio hevin hehkulampuista luopua. Niillä on edullisen hankintahinnan ja miellyttävän valon ansiosta edelleen paikkansa myös omassa kodissani. Asun 1973 rakentamassani omakotitalossa, jossa oli alunperin öljylämmitys. Öljyn hinnannousun takia poistin 1980 öljypolttimen ja sisällä kellarissa olleen 5500 litran öljysäiliön muutin yösähkölämmitteiseksi lämpövaraajaksi. Tänä keväänä asensin kalliolämpöpumpun osallistuakseni omalta osaltani energiansäästötalkoisiin ja pitääkseni sähkölaskuni kohtuullisena.
Hehkulampun lämmittävä vaikutus on realiteetti ja osallistuu näin kodin lämmitykseen. On totta, että se ei ole edullisin lämmitystapa, mutta valolähteenä hehkulamppuja halvempaa vaihtoehtoa ei toistaiseksi vielä ole saatavilla, etenkin jos haetaan tunnelmavalaistusta tai valoa satunnaiseen lyhytaikaiseen tarpeeseen (käytävät, kellarit jne.).
Halogeenispotit sopivat tavallista hehkulamppua paremman valotehonsa puolesta moneen tarpeeseen. Tosin, käytössä niiden korkea pintalämpötila edellyttää palovaaran takia tavallista hehkulamppua suurempaa huolellisuutta
Työtiloissa vastaavasti loisteputkilla on oma perusteltu käyttönsä, kuten myös pienet loisteputket työpöytää valaisemassa. Loisteputkiin rinnastettavat, mutta omalla sisäisellä sytyttimellä varustetut ja näin valotehonsa puolesta kalliimmat energiasäästölamput ovat omiaan pihan ulkovalaistuksessa ja miksei myös sisätiloissa, missä ei vaadita heti täyttä valotehoa.
LED-lamput ovat kehittymässä vauhdilla, tosin nykyisen valkoisen ledin värilämpötila on todella vielä varsin kalsea. Tekniikka kehittyy, joten eiköhän sillä saralla löydy piakkoin miellyttävämpää valoa antavia tuotteita.
Hehkulamppujen kieltäminen olisi todella poliittista hölmöilyä. Kyllä järkevä ihminen osaa valita itselleen tarkoitusmukaisimman valaistuksen eikä siihen vaikuta yksinomaan hinta vaan myös mukavuudenhalu. Hehkulampun lyhyen käyttöiän takia usein tapahtuva vaihto voi olla riittävä syy siirtyä uusiin pitkäikäisiin valolähteisiin.
Energian säästöä kannattaa harrastaa jo pelkästään nousevien kustannusten takia. Fossiilisten polttoaineiden käyttö kuormittaa ympäristöä ja yhdessä kaiken polton kanssa heikentää taajamien hengitysilman laatua. Ilmastoon ei hiilidioksidipäästöillä sen sijaan voida tieteellisin mittauksin todeta olevan haitallista vaikutusta.
By: Boris Winterhalter on 21 joulukuun, 2008
at 23:21
Olen eri mieltä hehkulampun edullisuudesta. Esim. 12 watin säästölamppu kuluttaa elinkaarensa aikana (8000 tuntia) 96 kWh, joka maksaa 10 sentin kilowattituntihinnalla 9,6 euroa. Vastaavana aikana 60 W:n hehkulamppu kuluttaa 480 kWh, joka kustantaa 48 euroa. Eroa syntyy peräti 38,4 euroa. Tähän en laskenut hehkulampun hankintahintaa mukaan, koska säästö on huomattava vaikka hehkulamput saisi ilmaiseksi.
Mm. siksi olen luopunut hehkulampuista lähes kokonaan jo yli kymmenen vuotta sitten. En ole huomannut eroa valon värissä enkä piittaa vähän hitaammasta syttymisestä, ero on mitätön.
Luulen, että MITTAUKSIN hiilidioksidin haittavaikutukset voidaan todeta vasta kun peruuttamattomia muutoksia on jo suuremmassa määrin tapahtunut. Sitä emme voi jäädä odottamaan.
By: Kaj Luukko on 22 joulukuun, 2008
at 15:08
Ekonomistin laskentatavalla olet tietysti oikeassa.
Laskelmassasi et ota huomioon lampun lämmittävää vaikutusta. Tämä tulee selkeästi esille mm. lukulampun yhteydessä. Monet lukutoukat käpertyvät mukavaan tuoliin ja suuntaavat lämpösäteilevän hehkulampun kirjaansa – mukavaa.
Kuten omassa tekstissäni totesin, lampujen soveltuvuus erilaisiin käyttötilanteisiin vaihtelee. Monasti nämä ovat nimenomaan makuasioita. Kyllä minullakin pääosa valolähteistä ovat muita kuin hehkulamppuja.
Hehkulampun värilämpötila on ainakin toistaiseksi energialamppuja miellyttävämpi ja tunnelma-valaistuksen kannalta sen himmennettävyys on monille tärkeä.
Hiilidioksidin haitallisesta ilmastovaikutuksesta en ole löytänyt ainoatakaan tieteellistä selvitystä. Näköpiirissä ei myöskään ole sellaisia ympäristömuutoksia, peruuttamattomista puhumattakaan, joiden voidaan edes kuvitella johtuvan hiilidioksidimäärän lisääntymisestä. On myös muistettava, että CO2 on kaikille kasveille välttämätön rakennusaine. Tämän takia kasvihuoneviljelijät lisäävät sitä huoneidensa ilmaan.
By: Boris Winterhalter on 22 joulukuun, 2008
at 21:37
Muutama päivä sitten ostin ensimmäisen himmenninkäyttöön soveltuvan säästölampun. Teho 15 W vastaa valoteholtaan 75 W hehkulamppua. Merkki on Megaman. Syttyy vähän hitaammin kuin säästölamput yleensä, mutta valoteho vastaa silmämääräisesti arvioiden täysin 75 W hehkulamppua. Säätyy nätisti portaattomasti, ei ihan yhtä himmeäksi kuin hehkulamppu. Valo ei myöskään muutu punaisemmaksi himmennettäessä vaan säilyttää valkoisen sävynsä. Makuasia sitten onko se hyvä vai huono.
Yksi kompromissivaihtoehto hehkulampun tilalle voisi olla E27-kantainen halogeeni. Sellainen, jossa hehkulampun näköisen lasikuvun sisällä on halogeenipoltin. 42 W halogeeni vastaa 60 W hehkulamppua. Vaihdoin kaksilamppuiseen kattovalaisimeen toisen lampun tilalle tällaisen halogeenin, eikä valossa huomaa mitään eroa. Säätyy himmentimellä täysin samalla tavalla kuin vieressä oleva hehkulamppu. Tarkasti katsottaessa näkyy, että tavallisen hehkulangan tilalla onkin halogeenipolttimo. Energiansäästö 30 %. Kestoikä moninkertainen. Myös lämmitysvaikutus kuvailemaasi lukulamppukäyttöön. Nyt en tiedä, koskeeko hehkulamppujen kielto halogeeneja, nehän ovat myös hehkulamppuja.
Jätin lämmityksen kustannusvaikutuksen pois laskuista, koska se on riippuvainen monesta asiasta. Esim. katonrajassa tuotettu lämpö ei välttämättä tule hyödyksi ollenkaan, vaan vuotaa osittain ulos ja kulkeutuu kattoa myöten poistoilman mukana harakoille.
Toiseksi, riippuu asunnon lämmitysmuodosta, paljonko hyötyä lamppujen lämmöstä on. Esim. käyttämääsi maalämpöön nähden lamppujen lämpö maksaa 4…5 kertaa enemmän. Kohdallasi voit laskemastani euromääräisestä säästöstä vähentää 20…25 % niin saat summan jossa lämmitysvaikutus on huomioitu.
Kolmanneksi, valaistusta tarvitaan myös lämmityskauden ulkopuolella, jolloin lamppujen hukkalämpö menee kokonaan haaskiin. Hehkulamppujen kielto koskee koko EU aluetta. Etelämpänä myös lämpimät kesäyöt ovat pimeitä, eli hehkulamppujen katoaminen tulee varmasti vähentämään kotitaloussähkön kulutusta, josta valaistus kuluttaa suurimman osan.
Hehkulamppujen kielto on siis tyylipuhdasta BAT-ajattelua. Best Available Technology. Hehkulamppu on aikansa elänyt.
By: Kaj Luukko on 25 joulukuun, 2008
at 2:51
Toistan aiempaa sanomaani, että hehkulampulla on edelleen käyttöä ainakin satunnaisessa käytössä
Toteat aivan oikein, että halogeenit ovat myös hehkulamppuja. Tosin niiden kvartsikupu ja jodikaasu (ainakin ennen) sallivat korkeamman toimintalämpötilan ja pidemmän käyttöiän.
Itselläni on keittiössä, ruokailutilassa ja kirjastossa matalajännitteellä toimivat halogeenispotit muuta valaistusta täydentämässä.
Antakaamme markkinavoimien hoitaa asia ilman valtiovallan sanelemaa pakkoa.
By: Boris Winterhalter on 25 joulukuun, 2008
at 11:59
Kasvihuonekaasuja on päässyt ilmakehään ennakoitua enemmän
14.2.2009 16:40
A A
STT–AFP
Chicago. Ilmaston lämpenemisvaara on suurempi kuin hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viime arviossa esitettiin, sanoi raportin koostamiseen osallistunut professori Chris Field Yhdysvaltain tiedeviikolla Chicagossa lauantaina.
”Meillä on nyt tietoja, jotka osoittavat kasvihuonekaasujen määrän kasvaneen vuodesta 2000 vuoteen 2007 nopeammin kuin mitä odotimme”, Field sanoi lausunnossaan. Se johtuu siitä, että Kiinan ja Intian kaltaiset kehitysmaat käyttivät energiaa valtavasti aiempaa enemmän, ja tuo energia on pääasiassa hiilestä.
Jos maapallon lämpenemistä ei estetä tehokkain toimin, trooppiset metsät voivat palaa korkeammissa lämpötiloissa ja pohjoisen tundra sulaa. Silloin voisi vapautua miljardeja tonneja hiilidioksidia, joka on ollut sitoutuneena metsiin ja maahan.
Uusimmat tutkimukset kertovat myös, että valtamerien kyky sitoa hiiltä vähenee ilmaston lämpenemisen myötä. Kun Maa lämpenee, tuulten nopeus Antarktista ympäröivillä valtamerillä kasvaa ja tuulet puhaltavat pintavettä tieltään. Silloin paljon hiilidioksidia sisältävä vesi nousee pintaan.
”Tuo vesi ei kykene sitomaan hiilidioksidia ilmasta yhtä paljon kuin pintavesi”, Field selvitti.
Biologian ja ympäristötieteen professorina Stanfordin yliopistossa toimiva Field osallistuu myös IPCC:n seuraavan arviointiraportin laatimiseen. Se on määrä julkistaa vuonna 2014.
Tää nyt ei liity otsikkoon, mut nappasin tuolta artikkelin, et pääsen kyselemään Boriksen mielipidettä! Kuulostaa meinaan epäuskottavalta näiden(kin) ”kasvihuonekaasujen” vaikutus ilmastoon…
By: Jarski on 15 helmikuun, 2009
at 8:07
Tuo Chris Fieldin juttu on juuri sitä populismia, jota media kaipaa ja ilmeisesti sensaatiohakuiset lukijat kaipaavat – KATASTROFEJA – KAUHUKUVIA.
Field sekoittaa asioita tarkoitushakuisella tavalla. Ilmeisesti osallistuminen IPCC:n raporttien laatimiseen antaa hänelle kaipaamaansa tärkeyden leiman.
Kukaan ei kiellä, että CO2 pitoisuus kasvaa ja ilmeisesti osa siitä on peräisin fossiilisista polttoaineista. Sen sijaan maapallon lämpötila ei seuraa CO2 pitoisuutta, eikä siis johda lämpenemiseen.
Hänen juttunsa on tietysti uutisarvoinen kun Australiassa riehuvat lähinnä huonon ympäristöpolitiikan ja tuhopolttajien ”yhteistyöstä” riehuvat maastopalot. Näillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa.
Lämpenemisen yhteydessä meristä haihtuu enemmän kosteutta, joka tiivistyessään pilviksi vähentää auringon lämmittävää vaikutusta; toimii siis eräänlaisena termostaattina. Tämä on toistaiseksi paras selitys miksi maapallon ilmasto on geologisessa aikaperspektiivissä aina palannut samankaltaiseen keskiverto tilanteeseen.
Hän on oikeassa todetessaan, että kylmä syvävesi sisältää luonnostaan hiilidioksidia, mutta hän jättää sanomatta, että se on myös kasviplanktonin kasvun edellytys ja siis myös kukoistavan eliömaailman perusta.
Fieldin jutun liitteenä oleva valokuva puskapalosta http://www.abc.net.au/news/stories/2009/02/15/2491942.htm?secti antaa lukijalle kauhuelämyksen.
Osoitteessa on aineistoa 11.2.2009 pitämästäni esitelmästä, jossa hieman pohdiskelen tulevaa.
By: Boris Winterhalter on 15 helmikuun, 2009
at 13:16