Kirjoittanut Boris Winterhalter | Touko 1, 2009

Puolan Tiedeakatemian kannanotto

Puolan Tiedeakatemian Geotieteiden komitea on laatinut varteenotettavan kannanoton kiivaana käytävästä ilmastonmuutoksesta.

Alkuperäisestä puolankielisestä tekstistä löytyy englanninkielinen käännös, jonka olen parhaan kykyni mukaan suomentanut:

PUOLAN TIEDEAKATEMIAN GEOTIETEIDEN KOMITEAN KANNANOTTO UHKAAVASTA ILMASTON LÄMPENEMISESTÄ

Planeettamme ilmastonmuutos, josta  viime vuosina on entistä useammin tehty havaintoja, on saanut yleisessä mielipiteessä hälyttäviä piirteitä. Tilanteen korjaamiseksi [pelätyn lämpenemisen pysäyttämiseksi] on kansainvälisen tason päätöksentekijöiden, Hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) ja eri ympäristöjärjestöjen toimesta kehitelty erilaisia toimintakeinoja.

Puolan Tiedeakatemian Geotieteiden komitea pitää tärkeänä puuttua tähän merkittävään debattiin 10:ssä  perustavaa laatua olevassa kysymyksessä, jotka liittyvät maapallon toimintaan monimutkaisena järjestelmänä, eli litosfäärin, hydrosfäärin, ilmakehän ja biosfäärin keskinäiseen vuorovaikutukseen. Kaikkien maapallon oloja mahdollisesti häiritsevien rationaalisten päätösten tulee perustua eri järjestelmien ja niiden vuorovaikutuksen huolelliseen arviointiin.

1.  Maapallon ilmastoa säätelee pinnan ja ilmakehän keskinäinen vuorovaikutus ja näitä kumpaakin  lämmittää auringon syklinen ja vaihteleva säteily. Ilmastoon vaikuttaa maapallon vuotuinen kierto auringon ympäri, termiset tekijät, merivirtojen vaihtelut, ilmamassojen liikkeet, vuoristojen sijainnit, niiden ajalliset kohoamiset ja kulumiset sekä maanosien siirtymiset osana niiden jatkuvaa liikettä.

2.  Geologinen tutkimus on kiistatta todennut, että koko historiansa aikana maapallon ilmaston perusolemukseen on kuulunut jatkuva muutos ja että muutokset tapahtuvat eri pituisina sykleinä – tuhansista vuosista muutamiin vuosiin. Pitemmät syklit ovat perua maapallon ulkopuolisista astronomisista tekijöistä kuten myös muutoksista maapallon kiertoradassa. Ilmaston muuttumiseen johtavat syyt ja niihin vaikuttavat  ilmiöt eivät ole vielä kaikilta osiltaan tiedossa.

3.  Vaikka maapallon historian aikana onkin vallinnut nykyistä huomattavasti lämpimämpiä ilmastoja, on toistuvasti esiintynyt myös maailmanlaajuisia kylmempiä jaksoja, joiden aikana laajat jäätiköt ovat ulottuneet jopa subtropiikkiin. Siksi, maapallon ilmastossa tapahtuvien muutosten luotettava ennustaminen (puhumattakaan yrityksistä estää, muuttaa tai torjua muutoksia) edellyttää, että huomioidaan maapallon geologiseen historiaan liittyvät tutkimukset ja otetaan huomioon myös aika ennen ihmiskunnan (ja teollisuuden) ilmaantumista.

4.  Viimeisen kahdentoistatuhannen vuoden aikana Maapallon syklinen lämpeneminen on nyt lähimain maksimissaan. Viimeisen 2,5 miljoonan vuoden aikana lämpimät jaksot ovat monesti vuorotelleet hyvin tunnistettujen jääkausien kanssa.

5.  Nykyiseen lämpenemiseen liittyy ilmakehässä olevien kasvihuonekaasujen lisääntyminen: hallitsevin näistä on vesihöyry ja vähäisempinä pitoisuuksina esiintyvät hiilidioksidi, metaani, typen oksidit ja otsoni. Näin on aina ennenkin ollut, koska se on seurausta syklisestä lämpenemisestä ja viilenemisestä. Kasvihuonekaasujen jaksoittainen ja toisinaan nykyistä useampikertainenkin lisääntyminen ilmakehässä on liittynyt aiempiin lämpenemisjaksoihin myös ennen ihmisen ilmaantumista maapallolle.

6.  Viimeisten 400.000 vuoden aikana, ilman ihmisen myötävaikutusta, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus Etelämantereen jääkairaustulosten perusteella on ollut neljä kertaa nykyisenkaltainen ja jopa nykyistä korkeampi. Viime jääkauden lopulla, muutaman sadan vuoden aikana maapallon vuotuinen keskilämpötila muuttui useita kertoja ja nousi pohjoisella pallon puoliskolla lähes 10 astetta, ollen näin selvästi dramaattisempaa kuin tänä päivänä ilmoitettu lämpeneminen.

7.  Edellisen vuosituhannen lämpimän jakson jälkeen 1200-luvulla alkoi kylmäkausi jatkuen 1850-luvulle saakka. Sitä seurasi lämpimämpi vaihe, jossa me nyt elämme. Tänään havaittava ilmiö, etenkin maapallon tilapäinen lämpeneminen on seurausta ilmaston luonnollisesta rytmistä. Lämmenneillä merillä on alhaisempi kyky absorboida hiilidioksidia ja ikiroudan peittämien alueiden supistuminen johtaa maaperässä olevien orgaanisten ainesten nopeampaan hajoamiseen näin lisäten kasvihuonekaasujen vapautumista  ilmakehään. Miljardien vuosien aikana maapallon vulkaaninen toiminta on pääosin merten peittämissä maankuoren laattojen saumakohdissa syytänyt ilmakehään vaihtelevia määriä hiilidioksidia.

Terrestrisessä systeemissä kaasu poistuu ilmakehästä biosfääriin ja myös litosfääristä sitoutumalla fotosynteesin kautta eläviin organismeihin mukaan lukien kalkkikuoriset merelliset eliöt. Viimeksi mainitut vajoavat  kuoltuaan pohjalle valtaviksi kalkkikivikerrostumiksi ja vastaavasti kuivalla maalle muodostuu erilaisia orgaanisia kerrostumia.

8.  Ilmastoon liittyviä tekijöitä on tutkittu yksityiskohtaisesti vasta hieman yli 200 vuotta ja siinäkin vain alueittain maapallon pinta-alasta 28 % kattavilla manneralueilla. Monet vanhemmat asutuksen ulkopuolelle perustetut säähavaintoasemat löytyvät nykyään urbanisoitumisen seurauksena kaupunkien sisältä. Tämä on yksi kohonneita lämpötiloja selittävä syy. Laajoilla merialueilla tutkimukset käynnistettiin vasta nelisenkymmentä vuotta sitten. Näin lyhyeen aikajaksoon liittyviä mittauksia ei voida pitää tarkkuudeltaan riittävinä kun laaditaan  maapallon tulevia lämpötilamuutoksia ennustavia malleja eikä tällaisten mallien luotettavuus ole kunnolla varmennettavissa. Tämän takia on hillittävä halu syyllistää ihmistä, sillä kasvihuonekaasujen pitoisuuksien nousua ei voida edes kokonaan selittää ihmiskunnan päästöistä johtuvaksi, sillä siihen tarvittavaa  teoriaa ei ole voitu osoittaa.

9.  Ei ole epäilystäkään etteikö jokin osa kasvihuonekaasupitoisuuksien noususta ja etenkin hiilidioksidin kohdalla liittyisi ihmisen toimintaan. Siksi on perusteltua ryhtyä toimenpiteisiin, jossa päästöjen määrää vähennetään kestävän kehityksen nimissä, esimerkiksi estämällä laajat metsänraivaukset, etenkin trooppisilla alueilla. On aivan yhtä tärkeätä käynnistää sopeutumista palvelevia toimenpiteitä, joilla vähennetään tämän hetkisen lämpenemisen haitallisia vaikutuksia.

10.  Luonnontieteelliset kokeet ovat osoittaneet, että yksipuoliset havainnot eivät pysty huomioimaan niitä kerrannaistekijöitä, jotka vaikuttavat monissa  maapallon prosesseissa. Tämä johtaa perustelemattomiin yksinkertaistuksiin ja vääriin johtopäätöksiin yritettäessä selittää luonnon monimutkaisia tapahtumia ja tällöin puutteelliseen aineistoon tukeutuvat poliitikot voivat tehdä vääriä päätöksiä. Näin luodaan mahdollisuus poliittisesti korrekteille lobbauksille, joiden tavoitteena on  poikkeuksellisen kalliiden ekologisten energiateknologioiden tai CO2:n varastoinnin kaupallistaminen. Radikaalien ja kalliiden taloudellisten toimenpiteiden toteuttaminen, tavoitteena vain joidenkin kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen ilman monipuolista ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta, saattaa kostautua.

Tiedeakatemian geotieteiden komitea uskoo, että on välttämätöntä ryhtyä poikkitieteelliseen tutkimukseen, joka tukeutuu monipuoliseen monitorointiin ja mallintamiseen ei vain hiilidioksidin osalta vaan mahdollisimman monia eri ilmastotekijöitä huomioon ottaen. Vain tällainen lähestymistapa mahdollistaa ilmastonmuutokseen vaikuttavien tekijöiden tunnistamisen.

Mainokset

Responses

  1. Noh, noh. Eipäs liioitella: otsikkoteksti on harhaanjohtava.

    Kyseessä ei ole Puolan tiedeakatemia, pelkästään geotieteiden komitea.
    Puolan tiedeakatemia ei ole sanonut asiasta juuta eikä jaata julkisesti.

    Geotieteiden komitea on vain yksi tiedeakatemian 90:stä komiteasta.

  2. Mielestäni olin hyvin selkeästi otsikoinnut jutun Puolan tiedeakatemian geologian komitean julkilausumaksi. Ainakin puolalainen kolleegani piti julkilausumaa merkittävänä.

    Akatemian seitsemässä jaoksessa on vaihteleva määrä komiteoita, jotka kukin vastaavat tietystä tieteen alasta. Jaostojen johtoelimet valvovat komiteoiden toimintaa.

    Geotieteiden jaostossa on 10 komiteaa, josta ilmasto ilmeisesti kuuluu nimenomaan geologian piiriin, joten mielestäni en ole blogissani ainakaan tietoisesti liioitellut. Minun on vaikea uskoa, että komitean mietintö olisi päässyt julkisuuteen, jos se ei olisi saanut Akatemian johtoelimien siunauksen, sen verran formaalisia puolalaiset ovat.

  3. ”Mielestäni olin hyvin selkeästi otsikoinnut..”
    Isoin otsikko on ’Puolan Tiedeakatemian kannanotto’.
    Sitähän se ei ole.

    ”Minun on vaikea uskoa…” Niinpä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: