Kirjoittanut Boris Winterhalter | kesäkuu 4, 2009

EU-mepit ja ilmastonmuutos

EU-vaalien alla meppiehdokkaiden vastaukset kyselyissä ja haastatteluissa antavat varsin synkän kuvan heidän ilmastonmuutosta koskevista tiedoista.

Onneksi on muutama poikkeus, Ari Vatanen ja Eija-Riitta Korhola, jotka uskaltavat kyseenalaistaa yleiseksi mantraksi muodostunutta käsitettä ihmisen aiheuttamaksi väitetyn ilmastonmuutoksen katastrofaalisista seurauksista ellei hiilidioksidipäästöjä vähennetä heti.

Todellisuudessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuudessa vain noin 4% on ihmisperäistä, muu on luonnosta. Kasvihuonekaasuista ylivoimaisesti tärkein on joka tapauksessa vesihöyry, jota ihminen tuskin kuvittelee voivansa säädellä. Sen lisäksi, että vesihöyry kasvihuonekaasuna hidastaa lämmön poistumista avaruuteen, vesihöyryn ilmastoa säätelevä vaikutus perustuu ennenkaikkea pilvien muodostukseen.

Koska EU on ottanut tehtäväkseen kilpailla USA:n kanssa ilmastontorjunnassa olisi meppien tärkeätä ymmärtää mistä oikein on kysymys – taloudesta.

Tärkeätä on siis kysyä ymmärtävätkö kaikki ehdokkaat mihin ovat ryhtymässä ja mitä heiltä vaaditaan. Valitettavan monet näyttävät haastatteluissa ja nettikyselyissä vastaavan joko puolueen omaksumalla opilla (vihreät) tai mitä mieltä he kuvittelevat valitsijoiden haluavan heidän olevan.

EU:ssa ihmisen aiheuttamaksi väitetystä ilmastonmuutoksesta on tullut poliittinen itsestäänselvyys, vaikka tiede ei tällaista tue. Pääministerimme tukeman poliittisen painostuksen takia vain muutama harva ehdokas on uskaltanut kyseenalaistaa, joko koko aihetta tai vaikkapa eri uusiutuvien energiamuotojen soveltuvuutta Suomen oloihin. Syynä on myös faktojen pimitys mediassa vaikka maailmalla tietoa löytyy.

Tärkeintä on, että ehdokkaat todella pystyvät tuomaan oman panoksensa yhteiseen kekoon; käyttävät omaa järkeään ja sydäntään tavoitteenaan maapallon rauha ja ihmisten hyvinvointi.

Aiheesta olen laatinut myös seuraavan koosteen, jossa korostan auringon merkitystä ilmaston säätelijänä:

Poliittinen ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen iso poliittinen ratas pyörii kiihtyvällä vauhdilla neljännen valtiomahdin, lehdistön, tukemana.

Maailmalla tullaan lähiaikoina pitämään lukemattomia korkeimman tason tapaamisia ja suljettuja lobbauskokouksia ennen joulukuussa Kööpenhaminassa pidettävää tähän mennessä suurinta maapallomme tulevaisuutta “pelastavaa” ilmastokonferenssia. Tarkoituksena on varmistaa, että uusien Kiotossa 1997 sovittujen päästötavoitteiden kiristäminen ja kantovastuun jakaminen eri valtioiden kesken sujuu häiriöittä.

Massiivisen lobbauksen ja mediarummutuksen tavoitteena on vaientaa tutkijapiireistä ja jopa valtiopäämiesten ja rivipoliitikkojen taholta kantautuvia viestejä, joissa koko hankkeen mielekkyyttä kyseenalaistetaan. Kuvitellaan, että maapallon ilmastoa voidaan säädellä leimaamalla hiilidioksidi kaikin keinoin torjuttavaksi saasteeksi tai peräti myrkyksi, kuten eräissä USA:n osavaltioissa ollaan tekemässä.

Anekauppa

Median suosiollisella avustuksella vaikeasti määritettävän ekologisen elämän nimiin vannovat tahot ovat saaneet pahaa-aavistamattomat poliittiset voimat taakseen ja ovat syyllistämässä kansalaisia tavalla, joka muistuttaa entisaikojen pappien tuomiopäiväpelotteluja “ellette tee parannusta, niin…”. Enää ei uskalla hyvällä omallatunnolla nauttia edes lämpimistä kesäpäivistä.

Hiilijalanjäljen mittaamisesta on tullut keino luokitella ihmisiä hyviksi tai pahoiksi. Pahat eli suuren hiilijalanjäljen omaavat itsekkäiksi väitetyt yksilöt ovat vallitsevan uskomuksen mukaan ajamassa maapalloa tuhon partaalle. Aneita eli päästöoikeuksia ostamalla “pahakin” ihminen voi hankkia itselleen paremman omantunnon ja jatkaa vähenevien öljy- ja kaasuvarojen tuhlailevaa käyttöään.

Kasvihuonekaasupäästöt

Kioton ilmastosopimuksella sovittiin 1997 fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Ympäristöaktivistien painostuksesta etenkin poltossa vapautuvan hiilidioksidin katsottiin vievän maapallon ilmastoa kohti katastrofaalista lämpenemistä. Kuitenkin tämä väritön ja hajuton ilmassamme vähäisenä esiintyvä kaasu on kaiken tuntemamme elämän edellytys.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) uusimmassa raportissa vuodelta 2007 pelotellaan, että maapallomme lämpeneminen jatkuu kiihtyvällä vauhdilla ja että ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat mallilaskelmien mukaan hyvin todennäköisesti (IPCC:n määritelmän mukaan lähes varmasti) siihen syynä.

Ilmastomallit

Säämalleista modifioimalla on ilmastoamme kuvaamaan saatu tietokonemalleja. Niillä tehdyt laskelmat ja hurjat tulevaisuuden “ennusteet” (IPCC:n skenaariot) herättivät jo hyvin aikaisessa vaiheessa ihmetystä monissa tiedepiireissä. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui mallien kyvyttömyys selittää menneiden aikojen ilmastovaihteluita, kuten nykyistä lämpimämpi keskiaika. Mallit eivät myöskään selitä ns. Pienen jääkauden aikana eri puolilla maapalloa vallinneita vaikeita ilmasto-oloja. Tuolloin katovuodet ja kulkutaudit verottivat väestöjä – myös meillä Suomessa puhuttiin suurista kato- ja kuolonvuosista.

Auringon mahdollisuudet?

Historiasta tunnetut ilmastonvaihtelut sen sijaan näyttävät korreloivan varsin hyvin auringon vaihteluiden eli havaittujen auringonpilkkujen lukumäärän kanssa. Vaikka suoria aurinkohavaintoja tehtiin vasta 1500-luvun loppupuolelta Galileo Galilein kaukoputkikeksinnön jälkeen, puiden lustoista mitattu radioaktiivisen hiilen pitoisuuden vaihtelut kertoivat aiempien aikojen auringon aktiivisuuden vaihteluista. Näistä tiedetään auringon olleen aktiivinen keskiajan lämpökaudella aivan kuten sen aktiivisuus on lisääntynyt lähes koko 1900-luvun. Vastaavasti aurinko oli hyvin rauhallinen Pienen jääkauden surkeimpien ilmastojen aikoihin.

Auringonpilkkujen lukumäärän tiedetään vaihtelevan keskimäärin 11 vuoden jaksoissa ja on todettu, että runsaspilkkuisen jakson pituus on yleensä heikkojaksoista lyhyempi. Viimeisin, poikkeuksellisen voimakas pilkkujakso (sykli 23) jatkui normaalia pitempään eikä seuraava jakso (sykli 24) ole vielä kunnolla alkanut ollen jo parisen vuotta myöhässä. NASA:n julkistamat ennusteet syklille 24 olivat alussa rauhoittavia. Selitettiin jälleen tietokonemallien avulla, että pitkälle jatkuva hiljaiselo synnyttää peräti 30-50 % edellistä jaksoa aktiivisemman auringon. Uusin toukokuun lopussa julkistettu NASA:n tiedote onkin jo pyörtänyt aiemmat ennusteet ja toteaa syklin 24 olevan mahdollisesti hyvin hiljainen. NASA:n mukaan hiljaisella auringolla olisi syvällinen vaikutus ilmastoon, sillä se voisi johtaa ilmakehän viilenemiseen.

Uskottavuutta auringon vaikutukseen lisäävät havainnot, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvusta huolimatta maapallon alemmassa ilmakehässä ei tällä vuosituhannella enää ole mitattu lämpenemistä, vaan pikemminkin orastavaa kylmenemistä. Samaa osoittavat myös uusimmat havainnot napa-alueiden jääkenttien laajentumisesta; ne muistuttavat jo pitkäaikaista keskiarvoa.

Mikäli kylmeneminen jatkuu pidempään, menettävät  IPCC:n skenaariot katastrofaalisesta lämpenemisestä yhä enemmän uskottavuuttaan. Tällöin pitäisi lämpenemisuhkan asemesta varautua kylmenevään ja epävakaiseen säähän. Euroopassa tämä saattaisi tietää jopa pienen jääkauden aikaisia lumi- ja jäätalvia, eikä niistä johtuvia elintarvikehuollon mahdollisia vaikeuksia tule vähätellä.

Sen sijaan, että uhrataan valtavia rahasummia ilmeisen hyödyttömän hiilijalanjäljen pienentämiseen, tulisi varmistaa maapallon kasvavalle väestölle siedettävä hengitysilma ja puhdasta juomavettä.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: