Kirjoittanut Boris Winterhalter | lokakuu 19, 2010

Avoin kirje HY:n kanslerille

Helsingin Yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto kirjoitti Tiede-lehden numerossa 10/2010 aiheesta ”Voiko tieteeseen luottaa?”. Ansiokkaassa kirjoituksessaan hän pohdiskelee tieteen tekemistä ja toteaa muun muassa, että vilppiä tulee esiin suhteellisen harvoin. Kuitenkin hän ottaa esille nimenomaan IPCC:n ja Climategate-skandaalin ja toteaa kaikesta kritiikistä huolimatta, viitaten Sir Muir Russelin johdolla tehdyn selvitykseen, että CRU:n tutkijat saavat synninpäästön ”tinkimättömyytensä ja rehellisyytensä” osalta.

Tämä aivan ilmeinen väärinkäsitys Niiniluodon muutoin ansiokkaassa kirjoituksessa kirvoitti mieleni sen verran, että lähetin hänelle 12.10 seuraavan viestin:

Arvoisa Herra Kansleri,

Uusimmassa Tiede-lehdessä ollut kirjoituksenne ”Voiko tieteeseen luottaa?” oli sekä ajankohtainen että aihetta hyvin valaiseva. Olisin lukenut ja ehkä sen enempää pohtimatta hyväksynyt esittämänne mielipiteet tieteen luotettavuudesta tai uskottavuudesta, ellette olisi valinneet esimerkiksenne ilmastonmuutosta ja IPCC:n toimintaa.

Kirjoituksenne alussa esitätte, että lukuisten tieteilijöiden tulosten yhteenvetona on todettu maapallon ilmaston lämpenevän tavalla, jossa ihmisellä on merkittävä osuus ja että ilmastonmuutoksen arvioidaan uhkaavan elämisen ehtoja. Mutta ei tiede voi osoittaa, että mainitut hiilipäästöt aiheuttaisivat havaitun lämpenemisen, vaikka hiilipäästöjen vähentäminen onkin tarpeen arvokkaiden fossiilisten polttoaineiden rajallisuuden takia. Sen sijaan on selkeästi osoitettavissa, että monet maankäyttömuutokset ovat aiheuttaneet merkittäviä paikallisia ja alueellisia ilmastomuutoksia, mutta globaalilla tasolla ilmastonmuutokset ovat pääosin selitettävissä luonnollisten prosessien avulla.

Tekin toteatte, että IPCC:n julistamaa konsensusta ovat arvostelleet ilmastoskeptikot, mutta toisin kuin virallinen taho antaa ymmärtää, kriittisesti suhtautuvat tutkijat eivät edusta häviävän pientä ilmastoänkyröiden ryhmää (termi löytyy: Tiede 10/2007) vaan tehokkaasti vaiennettuja ilmastorealisteja, joiden kriittisten tutkimusten pääsyä tärkeimpien tiedejulkaisujen sivuille on vaikeutettu tai peräti estetty.

Edellä sanottu käy ilmi viime syksynä kohua herättäneestä Climategate-vuodosta, jonka kirjoitatte olleen seurausta hakkereiden tunkeuduttua East Anglian yliopiston CRU:n tiedostoihin. Tapa millä sähköpostit ja muu julkisuuteen päässyt aineisto oli valikoitu ja luokiteltu ei viittaa hakkerointiin vaan todennäköisemmin sisäiseen vuotoon (”Whistleblower”). Oli niin tai näin, aineisto osoitti keskeisten IPCC-tutkijoiden syyllistyneen epäeettiseen toimintaan, kuten American Physical Societyn 67 vuotta jäsenenä ollut fysiikan emeritusprofessori Harold Lewis toteaa seuran presidentille lähettämässään erokirjeessään (http://www.littleurl.net/da0 ja liitteenä).

Geologin ominaisuudessa omaksumani käsitykset menneiden aikojen ilmastoista näyttivät olevan ristiriidassa IPCC:n tuottamien ilmastotiedettä koskevien arviointiraporttien päättäjille suunnattujen yhteenvetojen kanssa. Jo 1990 julkaistun ensimmäisen arviointiraportin tieteellistä osaa koskevassa yhteenvedossa ihmisen syyllisyyttä globaalin ilmastonlämpenemiseen pidettiin ilmeisenä olihan IPCC:n mandaatin tavoitteena hakea ihmisen osuutta pienen jääkauden jälkeiseen lämpenemiseen. Seuraavissa raporteissa (1995, 2001 ja 2007) ihmisen syyllisyys ”varmistui” vuosien mittaan. Pääsyylliseksi nimettiin ihmistoiminnan seurauksena syntyneet kasvihuonekaasupäästöt, etenkin fossiilisten polttoaineiden käytössä vapautuva hiilidioksidi.

Geologina en voinut kyseenalaistamatta hyväksyä IPCC:n politisoitunutta näkemystä ilmakehän CO2-pitoisuuden ja globaalin keskilämpötilan väitettyä riippuvuutta. Tärkeimpänä argumenttinani olivat menneiden aikojen lämpötilojen suuret vaihtelut, jotka olivat riippumattomia ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden eriaikaisesta vaihtelusta. Aina IPCC:n ensimmäisen arviointiraportin tieteellisen osan (WG1) julkistamisesta lähtien olen pyrkinyt paneutumaan aiheeseen ei vain sen tieteellisiä aspekteja punniten ja rakentavasti väitellen kollegojen kanssa, vaan myös osallistumalla julkiseen keskusteluun median eri foorumeilla.

Etabloituneen ilmastotieteen edustajien ja etenkin Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan täydellinen kielteisyys avoimeen debattiin kriittisesti suhtautuvien tutkijoiden kanssa osoitti, että ihmisen syyllisyys havaittuun ilmastonmuutokseen oli saanut vankat poliittiset raamit, joita ei saanut kyseenalaistaa. Tämä näkemys huipentui pääministeri Matti Vanhasen muutaman vuoden takaiseen sanomalehdessä julkaistuun jyristykseen ”kaikkinaisen ilmastonmuutoksen vähättelyn on loputtava heti!”.

Vuosien varrella on systemaattinen vaino kiihtynyt, niin meillä kuin maailmalla, niitä tutkijoita kohtaan, jotka suhtautuvat kriittisesti kasvihuonekaasupäästöjen ilmastoa katastrofaalisesti lämmittävään uskomukseen. Tämä vaino huipentui äskettäin julkaistuun videoon, jossa muun muassa koulun opettaja painaa punaista nappia räjäyttäen verisesti ympäri luokkahuonetta ne oppilaat , jotka eivät usko ihmisen aiheuttamaksi väitettyyn ilmastonmuutokseen. Onneksi Helsingin Sanomissa 10.10.2010 sivulla D3 käsiteltiin samaista videota ja todettiin, että se poistettiin brittiläisen 10:10-ilmastokampanjan verkkosivuilta hyvin pian ja samalla pahoiteltiin provokaatiota.

Ehkä edellä kertomani antaa Teille aiheen arvioida uudelleen ilmastotieteen tilaa ja ehkä jopa edesauttaa avoimen ja rehellisen keskustelun aikaansaamista ennen kuin poliittiset päättäjät ehtivät ajaa maamme ahdinkoon sitoutumalla kalliiseen ja hyödyttömään päästökauppaan ja hätiköityihin uusiutuviin energiamuotoihin.

Kunnioittaen

Boris Winterhalter, FT


Boris Winterhalter, fil. tri
Eläkkeellä:
Erikoistutkija, Geologian tutkimuskeskus
Merigeologian dosentti, Helsingin Yliopisto
http://www.kolumbus.fi/boris.winterhalter/index.htm

Harold Lewis

Mainokset

Responses

  1. Hei! Tämä ei liity mitenkään edellä olevaan tekstiin, mutta onko kukaan huomannut ylen tiedeuutisissa olleen jutun tuulien heikkenemisestä? Linkki: http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/metsien-ja-muun-kasvillisuuden-lisaantyminen-heikentaa-tuulia-maan-pin

    Jos kasvillisuus heikentää tuulia, niin mitä sitten tuulivoimalat tekevät? Nouseeko lämpötilan tuulivoiman heikentämässä ilmanvirrassa?

  2. Enpä ollut moista uutista huomannut, joten kiitos tiedosta.

    Havainto tuulien heikkenemisestä oli mielestäni odotettavissa vaikka IPCC onkin ennustanut, että ilmaston lämpeneminen lisää kovia tuulia ja myrskyjä. Tämä pelotteluun tähtäävä näkemys on nyt sitten peruttu. Hyvä näin!

    Mitä tulee tuulivoimaan, niin kyllähän riittävä määrä tuuligeneraattoreita voisi vaikuttaa myös tuulten voimakkuuteen, sillä tuulivoima syntyy nimenomaan tuulta jarruttamalla. Toki uusimmat tuulipuistot varustetaan puita korkeammilla torneilla ja lavatkin lähentelevät kohta pituudeltaan sataa metriä.

    Miten lämpötilan käy onkin vaikeampi kysymys. Voidaan ajatella, että alemmilla leveyspiireillä, eli siellä missä auringon lämmittävä vaikutus on suurimmillaan, siellä alailmakehän lämpötila saattaisi hieman nousta ilman vaihtuvuuden lidastuessa, tosin meriveden lämpenemisen seurauksena pilvisyys saattaa samalla lisääntyä ja pysäyttää lämpenemisen.

    Korkeimmilla leveyspiireillä lämpötilat saattavat laskea tuulten heikentymisen seurauksena, sillä samalla lämmön siirtyminen napoja kohti saattaisi hidastua.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: