Kirjoittanut Boris Winterhalter | joulukuu 20, 2011

Mitä lämpötila kertoo maapallon ilmastosta?

Karkeasti 400 vuotta sitten oli jo opittu mittaamaan lämpötiloja, mutta kesti kuitenkin monta sukupolvea ennen kuin saksalainen Daniel Gabriel Fahrenheit kehitti luotettavan lämpömittarin 1700-luvun alkupuolella, joskin ruotsalaisen Anders Celsiuksen parannettu  lämpömittari uudella asteikolla käynnisti monien tutkijoiden toimesta jatkuvat ilmakehän mittaukset.  Tosin vasta 1850 luvulta alkaen systemaattiset lämpötilamittaukset yleistyivät eri puolilla maapalloa sen verran, että voitiin laskea maapallolle jonkinlainen keskilämpötila (kuva 1, klikkaamalla suurempi kuva).

Kuva esittää lämpötilan poikkeamaa pitkän aikavälin keskiarvosta.  Suuri ajallinen hajonta ja vaihtelu vuosien välillä on ilmeinen.  Nykyaikaa kohti havaittava vajaan asteen lämpeneminen on parhaiten tulkittavissa  palautumisena pienenä jääkautena tunnetuista vuosisadoista .

Ihmisen aiheuttamaksi väitettyä pelottavaa lämpenemistä IPCC perustelee viimeisen puolen vuosisadan aikaisella ennen kuulumattoman nopealla lämpenemisellä. Tätähän ei käyrä osoita, sillä 1900-luvun alkupuolella lämpeneminen oli vähintään yhtä nopeata. 1900-luvun voimakas kaupungistuminen on samalla myös lisännyt näennäistä lämpenemistä, kun havaintoasemat ovat jääneet kasvavien taajamien sisälle.

Kuvasta havaitaan myös, että vuoden 1998 lämpöhuipun jälkeen lämpeneminen näyttää hiipuneen tai peräti osoittavan jonkinasteista viilenemistä.

Kuva 2. Satelliitista mitattu alailmakehän lämpötilan poikkeama 30-vuotisesta keskiarvosta.

Satelliiteilla mitattu, lähes koko maapallon kattavasta alailmakehän lämpötiloista laadittu käyrä osoittaa varsin suurta vuotuista vaihtelua, mutta myös edellistä kuvaa selkeämmin vuosien 1998 ja 2010 suurten El Niño ilmiöiden aiheuttamaa hetkellistä lämpenemistä.

Kuvassa 2 tri Roy Spencerin piirtämä ohut musta viiva kuvastaa ilmastossa havaittavaa noin 60 vuoden syklisyyttä. Tällä ei ole tunnettua yhteyttä ihmisen toimintaan vaan kuuluu ns. luontaiseen ilmastovaihteluun; samaan, joka on heilutellut maapallon ilmastoa vuosituhansien saatossa.

Onko maapallon lämpötilassa uumoiltavissa kylmenevä trendi, kuten Spencer ja monet aurinkotutkijat uumoilevat, jää nähtäväksi tulevina vuosikymmeninä. Jos auringon aktiivisuus hiipuu kuten se teki Maunder- ja Dalton-minimien (kuva 13) aikana, odotettavissa ovat pienen jääkauden aikaiset surkeat ilmat kato- ja kuolinvuosineen.

Joka tapauksessa globaali lämpötilakäyrä kertoo vain keskiarvon vaihtelusta. Se miten luonto ja ihmiset kokevat ilmaston vaihtelun riippuu hyvin monista tekijöistä, joista lämpötila on vain yksi, tosin varsin helposti mitattava muuttuja. Siksi lämpötilojen merkitystä helposti liioitellaan ilmastokeskustelujen yhteydessä.

Lisäys 21.12.2011

Jotta tähän lämpötilakysymykseen saataisiin saataisiin lisäperspektiiviä, kannattaa vilkasta mitä USA:n Tiedeakatemian julkaisussa kirjoitettiin viisi vuotta sitten ja etenkin mitä siinä oleva kuva kertoo.

Kuva 3. Globaalilämpötila IPCC:n skenaarioille A, B ja Csekä havinnoista lasketut arvot perustuen maanpinta-aineistoon (pun.) sekä yhteenlaskettu maa ja meri aineisto (musta). Vaalean sininen alue kuvastaa lämpötiloja Holoseenikauden lämpömaksimin sekä edellisen interglasiaaliajan (Eemin) aikoihin.

Jos verrataan kuvassa, sekä punaisella että mustalla kuvattua käyrän osaa vuodelta 1998 (El Niño-vuosi) kuvissa 1 ja 2 näkyvään lämpötilaan, havaitaan, että 5 vuoden aikana lämpötila ei todellisuudessa ole lämmennyt vaan noudattaa lähinnä skenaariolle C ennustettua lämpötilaa.

Muistutan vielä, että skenaarioiden A ja B mukaiset tulevaisuuden lämpötilaennusteet olivat IPCC:n esittämiä kauhukuvien korostamiseksi. Näin maapllon kävisi, jos päästöjä ei saada radikaalisti vähennettyä, kuten ei ole käynytkään tähän päivään mennessä. Skenario C:n piti kuvata tulevaisuutta, jossa päästöjen vähentämisessä on onnistuttu hyvin. Todellisuudessa ilmakehän CO2 pitoisuus jatkaa lisääntymistään, mutta lämpötila ei nouse, koska auringon aktiivisuus on hiipumaan päin.

Liekö malleissa jotain ratkaisevasti pielessä?

Advertisements

Responses

  1. Kovin on yksipuolista tämä tai sitten vanha sanonta pitää paikkansa, että vaikeneminen on myöntymisen merkki?
    Suorastaan ihme, että kukaan ei edes yritä väittää vastaan, ottaen huomioon, että Suomi tai lähinnä suomalaiset päättäjät lienevät ainoita koko maailmassa jotka uskovat ja luottavat vielä IPCC:n raportteihin?
    Toisaalta, pitää(hän) olla jotain ”kättä pidempää” millä perustellaan mm. ympäristöveroja ja ym -maksuja sekä niiden korotuksia.

  2. KYL on oikeassa ihmetellessään miksi kukaan ei väitä vastaan IPCC:n omaksumaa virheellistä viestintää vastaan. Itse näen siihen useampia syitä.
    1. Media kulkee poliitikkojen talutusnuorassa, eikä uskalla kyseenalaistaa IPCC:n ylläpitämää doktriinia.
    2. Tutkijat, joilla olisi ”kanttia” esittää eriävää mielipidettä, eivät siihen ryhdy, koska pelkäävät leimautuvansa joko ”vastarannan kiiskeiksi” tai suututtavansa työnantajaansa.
    3. Tutkija katsoo, että aihe on poliittinen eikä siihen siksi pysty vaikuttamaan tieteen keinoin.
    jne.

  3. Yksi syy miksi esim. fyysikot eivät tuo aktiivisesti näkemyksiään julki, saattaisi olla myös, että monet heistä ovat ydinenergian kannattajia ja ilmaston muutos on yksi hyvä peruste ydinvoiman puolesta. Ainakin minulle tuo oli arkipäivää vielä pari vuotta sitten mutta sitten asia muuttui, kun erään väittelyn jälkeen aloin netin kautta tutkia asiaa. Eikä sitten mennytkään kuin pari tuntia, kun huomasin jakavani täysin skeptikoiden näkemykset.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: