Kirjoittanut Boris Winterhalter | heinäkuu 26, 2012

Helsingin Sanomat jatkaa uhkakuvilla

HS 22.7 pääkirjoituksessa tartutaan kyllä oikeaan asiaan, eli sopeutuminen ilmastoon. Valitettavasti kirjoitus tukeutuu IPCC:n jakamaan harhaan ihmisen aiheuttmaksi väitettyyn globaaliin lämpenemiseen.

Tätä erittäin tendenssinomaista kirjoitusta lähdin kritisoimaan ja ennen kaikkea oikomaan kirjoittajan omaksumia uskomuksia. Saa nähdä julkaiseeko HS mielipidekirjoitukseni vai katoaako rajattomaan bittiavaruuteen, kuten niin monet muutkin ilmastokriittiset tekstit.

Kirjoitin:

HS 22.7 pääkirjoituksen muistutus tuhoisiin sääilmiöihin varautumisen tarpeellisuudesta on todella paikallaan, sillä mukavuuteen ja turvallisuuteen tuudittautunut ihminen on todella heikoilla kun luonto päättää poiketa totutusta.

Kirjoituksen mukaan veden epätasaisesta jakautumisesta maapallolla johtuvat tulvat, kuivuudet, helleaallot y.m. ovat seurausta ihmisen aiheuttamaksi väitetystä globaalista ilmastonmuutoksesta. Eihän asianlaita näin ole.

Ei pidä unohtaa, että suurta tuhoa aiheuttaneet luonnonmullistukset ovat kiusanneet ihmisiä ennenkin, mikä on historiankirjoistakin todennettavissa. Ihmishenkien ja taloudellisten arvojen nykyisin kasvaneet menetykset eivät todellisuudessa johdu sääilmiöiden lisääntymisestä vaan lähinnä maapallon väestön huimasta lisääntymisestä, väärästä asutuspolitiikasta ja harkitsemattomista maankäyttömuutoksista.

Kirjoituksessa todetaan, aivan oikein, ettei sään vaihtelu vuodesta toiseen eivätkä yksittäiset myrskyt, tulvat ja kuivuuskaudet ole merkki ilmaston muuttumisesta. Kuitenkin väitetään niiden antavan tuntua tulevasta; perusteluna yksinkertainen usko ihmisperäiseen, sään ääri-ilmiöitä voimistavaan ilmastonmuutokseen. Tukeudutaan hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n esittämiin raportteihin, joissa pelotellaan mittavia vahinkoja aiheuttamilla äärimmäisillä sääilmiöillä.

Unohtamalla menneet, pääkirjoituksessa toistetaan miten Suomessakin ilmasto on ihmisen toimesta muuttumassa. Sademäärien arvioidaan lisääntyvän ja luonnonkin uskotaan muuttuvan, kun eteläiset kasvit ja eläimet runsastuvat. Maataloudessa kasvukausi pitenisi jopa viisi viikkoa vuoteen 2050 mennessä. Valitettavasti tällaiset perusteettomat ilmastoennustukset ovat lähtöisin vain eräiden tutkijoiden puutteellisista tietokonemallinnuksista.

IPCC:n pelotteluun kuuluu myös utopistinen tavoite hillitä kasvihuonekaasujen päästöjä maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi ihmiskunnan kannalta kriittiseksi uskottuun kahteen asteeseen. Kuitenkin tämän päivän lämpötilat eivät juurikaan poikkea keskiajan miellyttävistä lämpötiloista.

Silti uskon, että on viisasta varautua vastaisuudessakin tuhoisiin sääilmiöihin, jotta arvaamattomilta vahingoilta vältyttäisiin.

Pääkirjoitusteksti löytynee vielä: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Tuhoisiin+s%C3%A4%C3%A4ilmi%C3%B6ihin+pit%C3%A4%C3%A4+varautua+ajoissa/a1342842694482

Mainokset
Kirjoittanut Boris Winterhalter | Touko 5, 2012

Hallinnollisia vaikeuksia

Luoteisen USA:n Bonnevillen energiahallinto (Bonneville Power Administration) on tilapäisesti määrännyt alueen tuulivoimapuistoja sulkemaan sähkön tuotantonsa, sillä alueen runsaat talviset lumisateet olivat täyttäneet vesivoimavarastot äärimmilleen. Ilmeisesti vesivoimaa kannattaa “takoa” koko teholla, mutta ongelmaksi on muodostunut alueen kantaverkko, joka ei kestä samanaikaista tuulienergian tuotantoa.

Tuulivoima yhtiöt eivät tällaista pakkosanelua hyväksy, vaikka alueen ydinvoimalan tuottoakin on alennettu runsaan vesivoiman takia. Eri energiamuotojen ristiriitaisia intressejä on ilmeisesti vaikeata hallinnoida.

Kirjoittanut Boris Winterhalter | helmikuu 8, 2012

Saksassa kuohuu!

Saksaa kuohuttaa juuri ilmestynyt uusi kirja “Die Kalte Sonne: Warum die Klimakatastrofe nicht stattfindet” (Kylmä aurinko: miksi ilmastokatastrofi jäi tulematta). Kirjoittajina ovat professori Dr. Fritz Vahrenholt, yksi Saksan vihreän liikkeen isistä, pitkäaikainen vihreä aktivisti ja entinen sosialidemokraattien ympäristöministeri sekä geologi/paleontologi Dr Sebastian Lüning.

Fritz Vahrenholt on suuren sähköyhtiön uusiutuvan energian osastonjohtaja. Sebastian Lüning on saman yhtiön öljyosaston tutkija. Yhdessä he toteavat, että saksalaisten tulisi suhtautua maltillisemmin fossiilisen polttoaineen käyttöön, sillä kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusta on liioiteltu.

Vahrenholtin skeptisismi heräsi, kun häntä pyydettiin arvioimaan IPCC:n laatimaa raporttia uusiutuvasta energiasta. Hän löysi satoja virheitä, mutta IPCC:n virkailijat työnsivät ne kommentoimatta sivuun. Hämmästyneenä hän kysyi itseltään, “Näinköhän he suhtautuvat myös ilmastonmuutosta käsitteleviin arviointiraportteihin?”

Vahrenholt päätti paneutua asiaan kunnolla. Hänen kollegansa Tri Lüning antoi hänelle luettavaksi brittiläisen Andrew Montfordin 2010 ilmestyneen kirjan “Lätkämailakäyrän illuusio: Climategate [tietovuoto] ja tieteen korruptio” (The Hockey Stick Illusion: Climategate and the Corruption of Science). Vahrenholt kauhistui lukemastaan ja päätti yhdessä Lüningin kanssa kirjoittaa aiheesta kirjan. Viikon alussa ilmestynyt “Die Kalte Sonne” käsittelee politisoitunutta ilmastonmuutosta runsaiden viittausten sekä käyrien ja kuvien välityksellä sekä kiteyttää uusimman ilmastotutkimuksen tuloksia.

Benny Peiser (Global Warming Policy Foundation), Saksan vihreän liikkeen entinen jäsen, toteaa, että Vahrenholtin täyskännös on IPCC:n sanomaa Saksassa levittävää ilmastopelotteluleiriä kohdannut tyrmäävä isku.

Yllä oleva teksti perustuu The Telegraph lehden toimittajan, James Delingpolen, blogitekstiin 7.2.2012: http://blogs.telegraph.co.uk/news/jamesdelingpole/100135592/germanys-george-monbiot-turns-climate-sceptic/.

Kirjoittanut Boris Winterhalter | tammikuu 28, 2012

IPCC:n työn alla oleva viides arviointiraportti AR5

IPCC arvioi maapallon ilmastoa

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on vuodesta 1990 lähtien tuottanut 5-6 vuoden välein arviointiraportteja maapallon ilmaston tilasta tavoitteena selvittää, missä määrin ihminen on toimillaan aiheuttamassa vaaralliseksi oletettua maapallon lämpenemistä. Toisin kuin IPCC uskottelee, esitettyjen uhkakuvien tieteellinen tausta perustuu vankkumattomaan uskoon ilmastomalleihin, eikä niinkään oikeaan tieteelliseen metodiikkaan.

IPCC Suomessa

Suomessa IPCC:n työstä ja sen ilmastopoliittisesta sanomasta vastaa ympäristöministeriön asettama IPCC-työryhmä, joka kokoaa yhteen alan tutkijat ja eri ministeriöiden edustajat. Työryhmä toimii IPCC:n kansallisena verkkona, kokoaa ja esittää Suomen ilmastonäkemykset IPCC:lle, tiedottaa päätöksistä julkisuuteen ja edistää Suomen asiantuntijoiden osallistumista IPCC:n työhön.

Ilmatieteen Laitos ilmoittaa kotisivuillaan, että IPCC:n viides arviointiraportti (AR5) on työn alla ja julkaistaan neljässä osassa loppuvuoden 2013 ja vuoden 2014 aikana. Raporttia laatii 831 kirjoittajaa, jotka valittiin 3000 ehdokkaan joukosta; Suomesta oli mukaan kelpuutettu 4 henkilöä; ”uusin arviointiraportti”

IPCC raporttien vertaisarviointi

Aiempien raporttien tapaan tekstin raakavedos alistetaan ennen lopullista painatusta vertaisarvioitavaksi, mutta aiemmasta avoimesta toimintaympäristöstä poiketen arviointitehtävään valitaan hakemusten perusteella riittävän pätevyyden omaavat, mutta vain IPCC:n sisäpiirin kelpuuttamat henkilöt.

Viimevuosien ankaran kritiikin pakottamana IPCC on omaksunut avoimuuden ja läpinäkyvän toimintatavan, mutta kuitenkin ne harvat ja valitut asiantuntijat, jotka saavat tutustua ja kommentoida raporttia, joutuvat allekirjoittamaan vaitiololupauksen. Heitä kielletään välittämästä tietoa joukon ulkopuolisille, siis muun muassa niille asiantuntijoille, joita ei ole hyväksytty tehtävään – heitä ei saa lähestyä edes konsultointimielessä.

Arviointeja koskeva kritiikki

Onneksi ilmastoskeptisessä yhteisössä on myös tutkijoita, jotka eivät toki levittele saamiaan luottamuksellisia tekstejä, mutta kyllä kommentoivat IPCC:n esittämiä kyseenalaisia väitteitä. Näistä vihjeistä on käynyt ilmi, että jo edellisissä arviointiraporteissa esitettyjä vakavia puutteita ja tieteellistä kritiikkiä ei ole huomioitu nyt viimeisteltävänä olevassa raportissa.

On käynyt selväksi, että uusimman raporttivedoksen yleisenä piirteenä on todennäköisyyksien vääristelevä käsittely, rajoittuminen sisäpiirin asiantuntemukseen, sekä kunnioituksen puute vaihtoehtoisia tieteellisiä argumentteja kohtaan. Uskottavuutta rapauttavat myös ilmastomallinnuksessa sovellettavat kyseenalaiset menettelyt.

Vääriä väitteitä

IPCC:n viidennen raportin ensimmäisen tieteellisiä perusteita arvioivan osan väitetään erheellisesti edustavan koko maapallon tieteellisen yhteisön näkemystä ja sisältävän kattavan yhteenvedon uusimmista ilmastonmuutosta koskevista tieteellisistä tutkimuksista.

– IPCC vakuuttaa edelleen, että ihmisen aiheuttamaksi väitetty maapallon vaarallinen lämpeneminen on totta, vaikka monet sitoutumattomat ilmastotutkijat ovat jo vuosien ajan voimakkaasti kyseenalaistaneet tämän pelkän hypoteesin tasolla olevan väitteen. On valitettavasti itsestään selvää, että näitä poikkeavia näkemyksiä edustavia tutkijoita ei ole voitu päästää mukaan laatimaan viidettä arviointiraporttia.

– Lisäksi käy ilmi, että raportissa on todellisuudessa viitattu lähinnä sellaisiin tutkimuksiin, jotka näyttävät tukevan olettamusta ihmisen aiheuttamaksi väitetystä ilmaston vaarallisesta lämpenemisestä. Niistä harvoista ihmisen syyllisyyttä kyseenalaistavista tutkimuksista, joihin raportissa on viitattu, on sanoma taitavasti vesitetty tai todettu, että asiaa ei ole riittävästi tutkittu – ei siis voida huomioida johtopäätöstenteossa.

Raportin (WG1 IPCC Fifth Assessment Report (AR5), Climate Change 2013: The Physical Science Basis) “tieteelliset perusteet”-osan läpimenevänä liioittelevana teemana on ihmisperäisistä päästöistä lähtöisin olevan hiilidioksidin maapallon ilmastoa uhkaava vaikutus. Jatkuvasta vakuuttelusta huolimatta hypoteesin kannattajat eivät esitä minkäänlaisia päteviä tieteellisiä tai kokeellisia todisteita hiilidioksidin merkittävästä ilmastovaikutuksesta.

Koko hypoteesi perustuu hiilidioksidin tunnettuun fysikaaliseen kykyyn absorboida ja emittoida lämpösäteilyä ja näin “myötävaikuttaa” maapallon eliömaailmalle suotuisan ilmaston olemassa oloon. Ihmisperäisten kasvihuonekaasupäästöjen hypoteettiseen vaikutukseen kriittisesti suhtautuvat tutkijat kuitenkin epäilevät mitattujen ja ennustettujen hiilidioksidipitoisuuksien nousun voivan aiheuttaa sellaisia uhkaavia muutoksia ilmastojärjestelmässä kuin mitä IPCC skenaarioissaan esittää.

Raportit arvioitava puoluettomasti

Esillä olevaan raporttiin perehtyneet kriittiset tutkijat pitävät siinä esitettyjä väitteitä huonosti perusteltuina tai jopa virheellisinä, poliittisesti värittyneinä, eivätkä siksi oikeuta väittämään, että ihmisperäisten kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisella voitaisiin vaikuttaa maapallon ilmaston pääosin luontaiseen vaihteluun. Samalla vaaditaan, että viides ilmastoraportti alistetaan puolueettoman työryhmän arvioitavaksi.

Kirjoittanut Boris Winterhalter | joulukuu 20, 2011

Mitä lämpötila kertoo maapallon ilmastosta?

Karkeasti 400 vuotta sitten oli jo opittu mittaamaan lämpötiloja, mutta kesti kuitenkin monta sukupolvea ennen kuin saksalainen Daniel Gabriel Fahrenheit kehitti luotettavan lämpömittarin 1700-luvun alkupuolella, joskin ruotsalaisen Anders Celsiuksen parannettu  lämpömittari uudella asteikolla käynnisti monien tutkijoiden toimesta jatkuvat ilmakehän mittaukset.  Tosin vasta 1850 luvulta alkaen systemaattiset lämpötilamittaukset yleistyivät eri puolilla maapalloa sen verran, että voitiin laskea maapallolle jonkinlainen keskilämpötila (kuva 1, klikkaamalla suurempi kuva).

Kuva esittää lämpötilan poikkeamaa pitkän aikavälin keskiarvosta.  Suuri ajallinen hajonta ja vaihtelu vuosien välillä on ilmeinen.  Nykyaikaa kohti havaittava vajaan asteen lämpeneminen on parhaiten tulkittavissa  palautumisena pienenä jääkautena tunnetuista vuosisadoista .

Ihmisen aiheuttamaksi väitettyä pelottavaa lämpenemistä IPCC perustelee viimeisen puolen vuosisadan aikaisella ennen kuulumattoman nopealla lämpenemisellä. Tätähän ei käyrä osoita, sillä 1900-luvun alkupuolella lämpeneminen oli vähintään yhtä nopeata. 1900-luvun voimakas kaupungistuminen on samalla myös lisännyt näennäistä lämpenemistä, kun havaintoasemat ovat jääneet kasvavien taajamien sisälle.

Kuvasta havaitaan myös, että vuoden 1998 lämpöhuipun jälkeen lämpeneminen näyttää hiipuneen tai peräti osoittavan jonkinasteista viilenemistä.

Kuva 2. Satelliitista mitattu alailmakehän lämpötilan poikkeama 30-vuotisesta keskiarvosta.

Satelliiteilla mitattu, lähes koko maapallon kattavasta alailmakehän lämpötiloista laadittu käyrä osoittaa varsin suurta vuotuista vaihtelua, mutta myös edellistä kuvaa selkeämmin vuosien 1998 ja 2010 suurten El Niño ilmiöiden aiheuttamaa hetkellistä lämpenemistä.

Kuvassa 2 tri Roy Spencerin piirtämä ohut musta viiva kuvastaa ilmastossa havaittavaa noin 60 vuoden syklisyyttä. Tällä ei ole tunnettua yhteyttä ihmisen toimintaan vaan kuuluu ns. luontaiseen ilmastovaihteluun; samaan, joka on heilutellut maapallon ilmastoa vuosituhansien saatossa.

Onko maapallon lämpötilassa uumoiltavissa kylmenevä trendi, kuten Spencer ja monet aurinkotutkijat uumoilevat, jää nähtäväksi tulevina vuosikymmeninä. Jos auringon aktiivisuus hiipuu kuten se teki Maunder- ja Dalton-minimien (kuva 13) aikana, odotettavissa ovat pienen jääkauden aikaiset surkeat ilmat kato- ja kuolinvuosineen.

Joka tapauksessa globaali lämpötilakäyrä kertoo vain keskiarvon vaihtelusta. Se miten luonto ja ihmiset kokevat ilmaston vaihtelun riippuu hyvin monista tekijöistä, joista lämpötila on vain yksi, tosin varsin helposti mitattava muuttuja. Siksi lämpötilojen merkitystä helposti liioitellaan ilmastokeskustelujen yhteydessä.

Lisäys 21.12.2011

Jotta tähän lämpötilakysymykseen saataisiin saataisiin lisäperspektiiviä, kannattaa vilkasta mitä USA:n Tiedeakatemian julkaisussa kirjoitettiin viisi vuotta sitten ja etenkin mitä siinä oleva kuva kertoo.

Kuva 3. Globaalilämpötila IPCC:n skenaarioille A, B ja Csekä havinnoista lasketut arvot perustuen maanpinta-aineistoon (pun.) sekä yhteenlaskettu maa ja meri aineisto (musta). Vaalean sininen alue kuvastaa lämpötiloja Holoseenikauden lämpömaksimin sekä edellisen interglasiaaliajan (Eemin) aikoihin.

Jos verrataan kuvassa, sekä punaisella että mustalla kuvattua käyrän osaa vuodelta 1998 (El Niño-vuosi) kuvissa 1 ja 2 näkyvään lämpötilaan, havaitaan, että 5 vuoden aikana lämpötila ei todellisuudessa ole lämmennyt vaan noudattaa lähinnä skenaariolle C ennustettua lämpötilaa.

Muistutan vielä, että skenaarioiden A ja B mukaiset tulevaisuuden lämpötilaennusteet olivat IPCC:n esittämiä kauhukuvien korostamiseksi. Näin maapllon kävisi, jos päästöjä ei saada radikaalisti vähennettyä, kuten ei ole käynytkään tähän päivään mennessä. Skenario C:n piti kuvata tulevaisuutta, jossa päästöjen vähentämisessä on onnistuttu hyvin. Todellisuudessa ilmakehän CO2 pitoisuus jatkaa lisääntymistään, mutta lämpötila ei nouse, koska auringon aktiivisuus on hiipumaan päin.

Liekö malleissa jotain ratkaisevasti pielessä?

Kirjoittanut Boris Winterhalter | joulukuu 1, 2011

YK:n ilmastokokous Durbanissa alamäessä?

CO2-rapotti kertoo, että Kanada ei ilmeisesti aio toteuttaa Kioto-sopimuksen päästövelvoitteita, eikä minua yhtään ihmetyttäisi jos muita maita seuraisi perässä.

Washingtonin politiikkaa käsittelevän National Journal’n Craig Rucker kommentoi lehden energiaa ja ympäristöä ruotivassa blogiosiossa vireillä olevaa YK:n alaista ilmastonmuutoskokousta Durbanissa. Hän vaatii YK:ta pysähtymään ja paneutumaan perusteellisemmin tieteellisiin faktoihin ennen kuin maapallo tuomitaan uuteen ja kalliiseen sopimukseen, joka johtaisi sekasortoon muutoinkin hauraissa talouksissa.

Lisäksi Rucker toteaa hyvänä uutisena, että toiveet Kioto-protokollan mukaisesta jatkosopimuksesta lienevät varsin heikot, sillä kehittyneiden ja kehittyvien maiden väliset näkemykset ovat sopimukseen pääsemisen kannalta liian kaukana toisistaan.

Jos Durbanissa ei päästä sopimukseen, kärsivänä osapuolena ei ole ilmasto vaan päästökauppiaat, jotka ovat jo ehtineet tottua jatkuvaan rahavirtaan ostaessaan ja myydessään ”kuumaa ilmaa”, eli ilmaston kannalta täysin hyödyttömiä päästöoikeuksia.

Myös uusiutuvan energian parissa toimiville yrityksille saattaa koitua ankeita aikoja kun erilaiset taloudelliset kannusteet vähenevät ja syöttötariffit poistuvat heikon taloustilanteen myötä.

Laihat vuodet saattavat olla edessäpäin myös helppoon rahaan tottuneille tutkijoille, ilmastolobbareille ja kolmannen maailman byrokraateille – saattaapa edessä olla jopa uuden työpaikan haku.

Miljardien huumassa toimineet ilmastonmuutosta pönkittävät tahot joutuivat kaksi vuotta sitten Kööpenhaminan epäonnistuneen kokouksen takia järjestelemään rahavirtojaan uudestaan. Käykö näin myös Durbanin jälkeen jää nähtäväksi.

Viime viikolla toistui Kööpenhaminan kokousta ravistellut sähköpostien vuodatus uusilla entistä paljastavimmilla sähköposteilla.  Nämä uudet ”Climategate II” vuodot osoittivat entistä räikeämmin ilmastonmuutoksen korkean papiston tavan muokata tiedettä omaksutulle asialle otolliseksi.  Tässä skandaalissa ryvettyneet IPCC:n luottotutkijat antoivat tarkoitusperiensä kävellä tieteen yli, tukahduttavat oikeutetun kritiikin ja peittelivät tuloksia, joiden pelättiin kyseenalaistavan ilmaston uhkaavasta lämpenemisestä käytävää ideologisesti ohjattua propagandaa.

On käynyt entistä selvemmin ilmi, että tiede ei ole voinut tyydyttävästi osoittaa ihmisen osallisuutta ilmaston lämpenemiseen. Paljastuneet sähköpostit osoittavat ennakkoluulottomalle lukijalle kiistatta, että ilmastonmuutosta koskevat poliittiset päätökset ovat tehottomia, taloudellisesti tuhoisia ja ovat pahimmissa tapauksissa asettaneet julkisia varoja ryöstön kohteeksi.

Ruckerin mukaan käynnissä olevan YK:n ilmastokonferenssin pitäisi välittömästi lopettaa ilmastonmuutoksen kärjistäminen, heittää omaa hyötyä tavoittelevat tahot ulos ”teltasta”, pysähtyä ja uudelleen arvioimaan tilanne sekä palata neuvottelupöytään uusilla harkituilla ehdotuksilla, tai sitten lopettaa koko touhu.

Kirjoittanut Boris Winterhalter | marraskuu 24, 2011

Climategate versio 2.0

Vasta julkistettu Climategate versio 2.0, eli kahden vuoden takaista huomattavasti suurempi määrä vuodatettuja sähköposteja, paljastaa vähemmän imartelevalla tavalla, miten ihmisen syyllisyyttä, maapallon katastrofaaliseksi uskottuun lämpenemiseen (AGW – Anthropogenic Global Warming), pönkittävät tutkijat ovat toimineet. Sähköposteissa AGW:n osuutta liioittelevissa ilmastotutkimuksissa kunnostautuneet tutkijat m.m. Michael Mann, Phil Jones, Ben Santer, Tom Wigley, Kevin Trenberth, Keith Briffa, jne. myöntävät viesteissään toisilleen, että todisteet ihmisen osuudesta eivät ole likimain niin selvät kuin mikä olisi asian ajamiseksi toivottavaa.

He toteavat muun muassa, että:
– ovat aktiivisesti pyrkineet estämään alkuperäisaineiston esittämistä kriittisille tutkijoille;
– Myöntävät, että maapallon lämpötilaa esittävä “lätkämailakäyrä” on virheellinen ja sitä kritisoinut Steve McIntyre on oikeassa;
– Myöntävät, että havaitun kylmenemisen (Hide the Decline) “piilottaminen” oli väärin;
– Myöntävät, että ilmastomallit ovat huonoja [eivät kuvasta todellisuutta];
– Myöntävät harrastaneensa “kirsikan poimintaa” aineistoa valikoidessan korostaakseen AGW-sanomaansa.
– Yrittäneen vaikuttaa valintaan haettaessa IPCC:n raporttien kirjoittamiseen kelpuutettavia kirjoittajia.
– Tarkastelleet tieteellisiä tuloksia ajatuksella, että ovatko ne “[AGW-] asialle” eduksi vai haitaksi, jne.

Koottua tietoa löytyy laajalti verkosta, esim: http://blogs.telegraph.co.uk/news/jamesdelingpole/100119087/uh-oh-global-warming-loons-here-comes-climategate-ii/

Kirjoittanut Boris Winterhalter | marraskuu 17, 2011

Kirkon ulkomaan apu pysyköön asiassa

Kirkon ulkomaanapu on ottanut askeleen alueelle, jossa sillä ei ole asiantuntemusta. Uusin kampanja ”Päästöt kuriin”, eli kehottaa tulemaan mukaan antamaan kasvot vaatimukselle ilmastonmuutoksen hillitsemisestä!

Lähetin palautteena:

Katastrofiapu on hyvä asia ja siihen olen ottanut osaa sekä lahjoituksin, että maksamalla kirkollisveroani vaikka en allekirjoita kristillisen kirkon dogmaa kolmiyhteydestä, jne.

Sen sijaan usko ihmisen kykyyn HILLITÄ ILMASTONMUUTOSTA ei perustu mihinkään rationaaliseen tietoon. Suhtaudun siihen kuten hölmöläiset, jotka uskoivat, että valoa voi kantaa pussissa pimeään taloon.

Valitettavasti maapallon globaalia ilmastoa eivät ihmisen toimet juurikaan hetkauta, sillä kaiken taustalla on aurinko ja maapallon omat luonnolliset tapahtumat. Toki ihminen on päästöillään pilannut monien taajamien ilmanlaadun ja suurilla maankäyttömuutoksilla aiheuttanut kärsimystä alkuperäiselle väestölle ja luonnolle, mutta ilmaston vaihtelu on suurempien voimien eli luonnon omissa käsissä.

Koko hysteria ilmaston katastrofaalisesta muuttumisesta on räjähtänyt poliitikkojen ymmärtämättömyydestä todella vaaralliseksi uskonnoksi, jossa hyödyttömillä päästökaupoilla ym käsittämättömillä päätöksillä ajetaan etenkin köyhät ja muutenkin selviytymisrajoilla elävät ihmiset entistä ahtaammalle.

Sekä kirjoitettu historia sekä geologia että antropologia kertovat korutonta todellisuutta maapallomme luonnostaan vaihtelevasta ilmastosta, jossa toki ihmisen ajattelemattomuus on nopeuttanut ongelmien kasautumista, joista ehkä Pääsisäissaaren väestötuho on surullisimpia esimerkkejä.

Koska aihe on äärimmäisen tärkeä kehotan, pelon lietsomisen asemesta, perehtymään ilmastonmuutokseen sellaisena kuin vakavasti otettavat vapaat (sitoutumattoamat) tutkijat sen osoittavat. Kirkon ei kuulu laulaa hysteerikkojen kanssa samassa kuorossa.

Lisätietoa löytyy tältä sivustolta sekä laajemmin tieteellistä puolta valottavasta rinnakkaisosoitteesta: http://ilmasto.wordpress.com

Kirjoittanut Boris Winterhalter | lokakuu 2, 2011

Professori V-P Salosen ihmeelliset väittämät

YLE TV2:ssa 11.9.2011 esitettiin antoisa dokumentti Autiomaa, jossa kuvattiin Huippuvuorten maisemia ja pienen suomalaisen geologiretkikunnan työskentelyä. Siinä kerrottiin ennen kaikkea retkikunnan johtajan, Helsingin Yliopiston ympäristögeologian professorin, Veli-Pekka Salosen mietteistä geologiasta ja maailman menosta.

Näissä mietteissään hän näköjään luopui kriittisen tiedemiehen roolistaan ja eksyi maalaamaan uhkakuvia ilmastonmuutoksesta, tavalla johon vain eräät poliitikot ovat kyenneet. Esimerkiksi Tony Blair Englannin pääministerinä toimiessaan julisti suureen ääneen, että ”ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on suurempi uhka kuin terrorismi”, siis aikana jolloin terroristien teot aiheuttivat maailman laajuista pelkoa.

V-P Salonen mietiskeli filmin loppupuolella suurin piirtein seuraavia: “Geologit usein sanoo, että geologinen historia on täynnä suurempia ilmastonmuutoksia kuin tänään, mutta mikään ilmastonmuutos ei ole näin nopea. Nyt me puhutaan kymmenen tai sadan vuoden aikaskaalassa tapahtuvasta muutoksesta, joka on samaa luokkaa joka luonnossa tapahtui 10000-100000 vuoden aikaskaalassa. Ollaan tuhatkertaistettu muutoksen nopeutta.”

Tällaisen mielipiteen esittäminen osoittaa harkinnan puutetta tai suunnatonta halua shokeerata kuulijoita. Todellisuudessa (IPCC:n raportit) maapallon tilastoitu lämpeneminen on ollut teollistumisesta lähtien vajaa yksi (1) aste ja tästäkin osa voidaan kirjata sääasemien siirroista johtuviksi (kaupunkisaareke-efekti). Geologina Salosen olisi pitänyt olla tietoinen jääkauteen liittyvistä nopeammista ja suuremmista lämpötilamuutoksista.

Salonen jatkaa: “Jos mennään toiseen suuntaan, niin tämä ilmastonmuutos vastaa meteoriitti-iskun aiheuttamaa muutosta. Se [nykyinen ilmastonmuutos] on lähempänä sitä [meteoriitti-iskua] kuin luonnollista ilmastonmuutosta.”

Historiallisena aikana suurimpiin kuulunut Tunguskan meteoriitti tai komeetta iskeytyessään v. 1908 maahan Siperiassa aiheutti metsän tuhoutumista muutaman kymmenen kilometrin säteellä iskukohdasta. Mitään pysyvämpää vaikutusta sillä ei ollut. Sen sijaan monet “luonnolliset” tulivuorten purkaukset ovat jättäneet jopa usean vuoden kestäneet vaikutukset, kuten Tamboran purkaus 1815 jota seurasi “vuosi ilman kesää”, esim. .
Salonen jatkaa: “Mun mielestä on ihan tyhmää verrata nykyistä ilmastonmuutosta geologisiin muutoksiin. Jos sitä halutaan verrata niin sitä pitäisi verrata tällaiseen katastrofiin kuten meteoriitti-iskusta tai ydinsodasta tai vastaavasta ja siinä mielessä kysymys on sellaisesta arvaamattomasta, inhottavasta kokeilusta jonka todistajaksi meidät kaikki on pantu.”

Ihmettelen millä Salonen perustelee uskoaan, että meneillä oleva vähäinen lämpeneminen olisi katastrofaalista. Vielä kauheampaa on verrata sitä ydinsotaan. Eikö hän näe nykyistä alle asteen lämpenemistä vain luonnollisena toipumisena Pienen jääkauden surkeista olosuhteista, kuten monet muut geologit. Nykyinen lämpeneminen kun ei juurikaan poikkea keskiajan lämpökaudesta.

Voisin ehkä jossain määrin ymmärtää Salosen näkemyksiä, jos nykyisen pelotteludoktriinin taustalla olevat ilmastomallit pystyisivät selittämään menneiden aikojen tunnettuja ilmastonmuutoksia, mutta siihen ne eivät ainakaan vielä kykene. Pienenä lievennyksenä Saloselle toteaisin lopuksi, että toki ihminen muuttaa ilmastoa, mutta tämä koskee lähinnä paikallisia tai alueellisia maankäytöstä johtuvia muutoksia. Maapallon väestömäärän kasvulle ei kukaan tunnu mahtavan mitään paitsi ehkä naisten koulutuksen lisäämisen kautta.

Kirjoittanut Boris Winterhalter | heinäkuu 5, 2011

USA:n raju sääkevät luonnon oikuttelua.

Olemme lehdissä lukeneet miten USA:ssa rajut sääolot ovat kurittaneet USA:ta ja Pohjois-Amerikkaa. NASA:n tutkijat ovat todenneet niiden johtuneen ei El Niñosta, eikä La Niñasta vaan La Nadasta eli ”tyhjästä”.

Aiheesta löytyy tietoa: NASA:n Uutinen löytyy englannin kielisenä videona:
http://www.youtube.com/watch?v=r9MWcAq3SnU
ja tekstiuutisena:
http://science.nasa.gov/science-news/science-at-nasa/2011/24jun_wildweather/

Olen uutisesta laatinut verrattain vapaasti käännettynä seuraavanlaisen tekstin:NASA uutinen 21.06.2011

« Newer Posts - Older Posts »

Kategoriat