Ilahduin saatuani 15.7.2008 tiedon, että Ilmatieteen laitos on uusinut ilmastonmuutosta koskevat Internet-sivunsa. Pettymys oli kuitenkin suuri kun ryhdyin lukemaan, sillä vaikka sivuilla on paljon hyvää tietoa, niin IPCC:n julistamat ja ihmistä syyllistävät ilmastopelottelut ovat esillä entistä tarkoitushakuisemmalla tavalla. Tieteelle ominaisten kokeiden ja kriittisen päättelyn tilalla on “leikittely” tietokonemallien “ennustuksilla”.
Pitkän harkinnan jälkeen päätin tarttua ”härkää sarvista” ja perehtyä IL:n näkemyksiin ja tarpeen mukaan kommentoida niitä kohtia, joissa mielipiteeni eroaa ratkaisevasti IL:n tutkijoiden näkemyksistä. Valitettavasti näkemyseroja kertyi kymmeniä sivuja.
Kommenttejani kootessani olen pyrkinyt noudattamaan mahdollisimman tarkasti IL:n ilmastonmuutosta käsittelevien sivujen otsakkeita ja linkkejä. Toivon, että näkemykseni otetaan vastaan rakentavassa mielessä. En halua kyseenalaistaa IL:n tutkijoiden asiantuntemusta vaan lähinnä herättää keskustelua ilmastonmuutokseen liittyvästä tiedosta, sen luotettavuudesta ja ennen kaikkea uusista teorioista, sillä niitäkin on.
Olen tarvittaessa siteerannut lyhyesti IL:n tekstejä milloin se on ollut mielekästä, joskin enimmäkseen toivon, että lukija itse vertaa kommenttejani IL:n sivujen tietoihin. Siksi olen sisällysluettelossani ja varsinaisissa tekstiosuuksissa maininnut linkit kulloinkin relevanttiin kohtaan IL:n kulloiseenkin tekstiin tai kuvaan.
Mikäli sivuillani on virheitä tai muuta huomauttamista pyydän ottamaan ensitilassa yhteyttä jotta voisin ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Ilmasto on luonnostaan muuttuva 
Mielenkiintoinen sivusto. Ehkä tuohon tekstin lisäksi kaipaisi vielä monipuolisempaa valikoimaa konkreettisia tutkimuksia vaikka en kirjoittajan arvovaltaa epäilekään.
Noita arktisen alueen jäätilannekuvia katsellessa ja seuratessa huomasin että nimenomaan kesän jäätilanne on se joka on erilainen 70-luvun lopun ja 2000-luvun välillä. Parhaina vuosina (tottakai luontaista vaihtelua esiintyy) 2000-luvuilla on ollut talvijäätä ihan yhtä reilusti kuin 30 vuotta sitten.
Noiden virtausten vaikutuksesta olisi kyllä mielenkiintoista lukea jostain lisää. Selailin tuolla satelliittikuvahaulla eri vuosien sulamiskuvia ja joinain vuosina jää näytti sulaneen vähän joka suunnalta ja irronneen mantereista monin paikoin. Vuoden 2007 huippuvähäinen jää taas on suoranainen lovi jäässä joka ei käy järkeen jos sen olisi tarkoitus syntyä pelkästään tasaisesta arktisen alueen lämpenemisestä.
Nuo eri mallien huikeat toleranssit ja sopivan mallin soveltaminen raportissa halutun lopputuloksen saamiseksi oli minulle lähinnä shokeeraava uutinen. En ole noita koko raportteja ja niihin liittyviä mekanismeja tullut lukeneeksi enkä tiedä ymmärtäisikökään sitä kaikkea.
Jatkan sivujen seurantaa mielenkiinnolla.
By: Jackass on 28 lokakuun, 2008
at 23:30
Kun en tiedä niin luulen: maapallon ilmastosysteemi on erittäin herkkä, jopa ihmikunnan toimilla saattaa olla vaikutusta siihen.
Miettikääs veratailun vuoksi vaikkai taannoista otsonikato ilmiötä. Taisi olla ihmiskunnan aikaansaannos. Ja toinen hyvä esimerkki oli lyijyn käyttö bensiinissä. Lyijypitoisuus eläin- ja ihmiskunnassa on nykyisin 625 kertainen verrattuna aikaan ennen lyijyn teollista hyödyntämistä. Siis onko päästöjen vähentämisestä jotain haittaa, jos ihmisen toiminta ei vaikuta mihinkään?
By: Katzoja on 10 tammikuun, 2010
at 11:42
Geologina olen hieman eri mieltä ilmastosysteemin herkkyydestä. Tästä kirjoitin viimeksi 5.1.2010 http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=discussion&view=latest_news&news_id=1869
jossa totean “Kun katselee planeetta maan lämpötilaa: http://en.wikipedia.org/wiki/File:All_palaeotemps.png ei voi muuta kuin ihmetellä tosiseikkaa, että lämpötila on suurimman osan aikaa vaihdellut alle 10 astetta.“ Tähän pitää tietysti lisätä, että ihmisen päästöillä ja jääkausien välisillä lämpökausilla ei todellakaan ole mitään yhteistä.
Lisäksi ihmetyttää mihin on lämpötilan nousu tyssännyt tämän vuosituhannen puolella vaikka CO2 pitoisuus jatkaa nousuaan?
Mitä tulee bensiinin lyijypitoisuuteen, niin on selvä, että sillä on ollut merkitystä lähiluonnon lyijypitoisuuksiin. En tiedä mistä olet tuon tarkan 625 kertaisen luvun saanut? Rohkenen joka tapauksessa epäillä luvun tarkkuutta ja lisäksi toteaisin, että lyijyn on tiedetty olleen myrkyllistä jo paljon ennen teollista hyödyntämistä, ellet sitten tarkoita myös Rooman ajan lyijyn yleistä käyttöä. Ovathan arkeologiset tutkimukset osoittaneet jo tuolloin elänneissä kohonneita Pb-pitoisuuksia.
Otsonikato ei ehkä sittenkään liity niin tiiviisti CFC-yhdisteisiin ja siis ihmisen toimintaan kuin on tähän asti uskottu. En ole asiaan tarkemmin paneutunut, mutta “otsonireiän” muodostumisteoriaa on alettu kyseenalaistaa.
Esimerkkinä: Nature 449, 382-383 (27 September 2007) | doi:10.1038/449382a; Published online 26 September 2007: Chemists poke holes in ozone theory
by Quirin Schiermeier
Abstract
Reaction data of crucial chloride compounds called into question.
As the world marks 20 years since the introduction of the Montreal Protocol to protect the ozone layer, Nature has learned of experimental data that threaten to shatter established theories of ozone chemistry. If the data are right, scientists will have to rethink their understanding of how ozone holes are formed and how that relates to climate change.
By: Boris Winterhalter on 10 tammikuun, 2010
at 17:17