Olen saanut eräältä skeptikko kollegaltani (ei halua nimeään julkisuuteen) erinomaisen kirjoituksen ilmastonmuutokseen liittyvästä ongelmasta, eli tiedemiesten piireissä esiintyvästä aatteesta, joka kulkee nimellä The Cause. Vasta luettuani hänen minulle antamaansa tekstin, tajusin sen koskettavan erästä ilmastonmuutokseen liittyvää erittäin valitettavaa ja vaarallista ilmiötä, joka vapaasti levitessään voi johtaa ainakin länsimaiden elintasojen alas ajoon – lukekaa ja pohtikaa mihin tällainen voi johtaa.
Tässä nimimerkin Anonymous teksti:
Olen pitkään ihmetellyt, mitä eräät tiedemiehet tarkoittavat puhuessaan aatteestaan, josta he käyttävät nimeä the Cause. Jos eräiden tiedemiesten puheisiin uskovalle poliitikolle sanoo, että kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut vain 0,1 promillea, joten sen ei mitenkään voi olettaa vaikuttaneen lämpötilaan, niin hänen vastauksensa olisi, että tiedemiehet ovat kuitenkin sanoneet sen vaikuttaneen. Jos olisi sanonut hiilidioksidipitoisuuden nousun olleen vaikka vain 1/1000000, niin poliitikon vastaus olisi varmaan ollut sama: hiilidioksidi on joka tapauksessa syyllinen lämpötilan nousuun.
Kysymys ei siis ole siitä, vaikuttaako hiilidioksidi mitenkään, vaan näiden cause-ihmisten mielestä siitä, että fossiilisten käyttö eli energia pitää yksinkertaisesti ajaa alas. Se tarkoittaa, että elintasot pitää ajaa alas – ainakin länsimaissa. Tämä on se CAUSE eli ideologia, joka halutaan saada kaikkien uskomaksi lännessä. Tästä myös johtuu se, että media puhuu/kirjoittaa nykyisin pääasiassa fosiilisten hävittämisestä, mutta harvemmin lämpötiloista (paitsi vilauttelemalla silloin tällöin isojen nousujen mahdollisuuksia). Mutta edes CO2-pitoisuuden ja lämpötilan korrelaatiota ei saa seurata eikä epäillä.
Jotta tämä vallankaappaus onnistuisi, ideologia on saatava kaikkien puolueiden yhteisesti ajamaksi tavoitteeksi. Jos jokin ryhmä tai maa alkaisi ajaa tästä poikkeavaa politiikkaa, jonka lämpötilojen kehitys osoittaisi oikeaksi, se merkitsisi näiden pelotepuolueiden ja -poliitikkojen arvovallan putoamista nollille ja heidän tuhoaan. Siksi on yhtenäisyyden vuoksi tärkeätä, että kaikki puolueet ovat asiasta samaa mieltä. Kaappauksen epäonnistuminen merkitsisi siihen osallistuneiden talouseliittien, hallitusten, valtioiden, EU:n ja myös YK:n eli koko läntisen maailman arvovallan ja poliittisen uskottavuuden häviämistä. Tätä vasemmistolaista agendaa – teollisen kulttuurin alasajoa – lähti aikoinaan 1980-luvulla ajamaan kanadalainen Maurice Strong, joka oli tuolloin eräs YK:n varapääsihteeri. Aikalaisia oli myös IPCC:n ensimmäinen johtaja ruotsalainen Bert Bohlin, jonka kerrotaan olleen Olof Palmen koulutoveri. Stalinismi oli sittenkin heidän tavoittelemansa ja eliitin johtaman ihanneyhteiskunnan ideologia. Rooman klubi ajoi ja ajanee edelleen samaa asiaa.
1900-luvun totalitääriset ideologiat (kommunismi ja fasismi) lupasivat erilaista hyvää tulevaisuudessa. Tämä ideologia on myös totalitäärinen, mutta käänteinen: ellette alenna elintasoa, seurauksena on tuhonne. Mutta se on myös ensimmäinen, joka on asettanut uskottavuutensa mitattavaksi: Ellei lämpötilakehitys noudatakaan oletettua käyrää, ideologia on virheellinen, ja jättiläismäiset investoinnit ovat menneet hukkaan. Koska mittaustuloksia voidaan hieman venyttää, toivotaan kehityksen tapahtuvan sen verran hitaasti, että valta on saatu käsiin ja kansat alistetuiksi globaalille hallitukselle.
Mutta tämä ideologia perustuu läntiseen ajatusmaailmaan. Muualla (ml. Venäjä) tätä ei ymmärretä. Kiina, Intia ja Venäjä kuitenkin käsittävät, että tämä kehitys johtaisi lännen itsemurhaan, mikä sopisi niille oikein hyvin.
Onko sitten jotain tehtävissä tämän kehityksen pysäyttämiseksi?
Ensiksi voidaan epäillä, että tuo ideologia on epärealistinen ja keskitettyyn vallankäyttöön perustuvana jäänyt ajastaan jälkeen. Maailman kansojen pakottamista laskemaan elintasoaan pelottelemalla epämääräisillä tulevaisuuden uhilla ei voi pitää realistisena tavoitteena.
Toiseksi maailmalla on menossa varsin laajalle ulottuva murros/hajaannus: EU on hajoamispisteessä ja vailla johtoa, USA vahvasti jakaantunut, Lähi-Idän sekasorto jatkuu, Afrikan väestöräjähdystä ei kyetä hillisemään, Kiinan velkaantuneisuus ja sisäinen eriarvoisuus kasvavat, Venäjän talous sakkaa ja kehitys on pysähtynyt, jne.
Kolmanneksi: Jos Katowicessa ei synny selkeätä sopimusta Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon säännöistä, se voi merkitä sopimuksen rapautumisen alkua, jolloin ensi vuoden lopulta alkaen, kun se on aikaisintaan mahdollista, jo usea maa voisi katsoa paremmaksi vetäytyä sopimuksesta tai jättää sen velvoitteet noudattamatta (sanktioita ei ole). Koska Venäjä ei ole ratifioinut Pariisin sopimusta, ja USA ilmoittanee ensi vuoden marraskuussa irtautuvansa sopimuksesta, jää nähtäväksi, mitä Kiina, Intia ja mahdollisesti myös ainakin Brasilia tekevät. Perinteisesti suurvallat eivät ole hyväksyneet suvereniteettiensä kaventamista. Tässä asiassa Venäjä näyttää noudattavan perinteistä linjaansa (allekirjoittaa, ei ratifioi), ja Trumpin USA on palaamassa selkeästi vahvan suvereniteetin linjalle. Kiina ja Intia ovat katsoneet, että koska niiltä ei vaadita luopumista suvereniteetistaan, mutta sopimus voisi tuottaa niille rahaa, ne ovat ratifioineet sopimuksen. Mutta jos rahaa ei olisi tulossa, sopimuksesta ei olisi niille välitöntä hyötyä, vaan ainoastaan välillistä eli länsimaiden tuhon aiheuttamaa hyötyä, jos ne sen sellaiseksi arvioisivat. Paljon siis riippuu siitä, mikä on Kiinan todellinen kanta. Voisi olettaa, että se ei halua julkisesti irtautua sopimuksesta, jonka se on ratifioinut. Sen sijaan se ehkä näkisi mieluummin, että sopimus vain käytännössä menettäisi merkityksensä. Siihen sopisi hyvin, että sopimuksen soveltamissäännöistä ei päästäisi yksimielisyyteen Katowicessa. Silloin näköpiirissä oleva kehitys olisi EU:lle ongelmallinen. Miksi sen jäsenmaiden olisi luovuttava suvereniteetistaan tässä asiassa, jos suurvallat eivät suostu luopumaan siitä omalta osaltaan? Kuukauden kuluttua nähdään, miten tässä käy.
Mutta joka tapauksessa tuo ideologia säilyy. Ongelmaksi jää edelleen se, miten siitä päästäisiin eroon edes hitaasti ja säilyttäen valtioiden, instituutioiden ja poliitikkojen kasvot. Varsinkin kun sitä halutaan edelleen tuputtaa kaikkialla lapsista lähtien (stalinismin tapaan).
Terveisin
Anonymous
viimeisestä talousarvion tulopuolesta osoittaa. Viimeisessä sarakkeessa näkyvät kunkin maan todelliset maksut dollareiksi muutettuina. Pohdittuan maksaneiden valtioiden panoksia, Eschenbach havaitsi Etelä-Korean suuren panoksen johtuvan tietysti siitä, että sen pääkaupunki Soul on valittu rahaston kotipaikaksi, siis maalle tuloja.
Ilmasto on luonnostaan muuttuva 
